sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Nyt ja vuosi sitten

11.5.2013
18.5.2012
Vietin taas viikonlopun mökkimaisemissa luonnon keskellä. Juoksin yhen mäen päälle, joka on yks kauneimmista paikoista maailmassa! Tai ainakin mun maailmassa :) Piti ottaa kuvia, koska siitä on aika lailla tasan vuosi kun myös olin siellä kuvailemassa.

Mökiltä tonne mäen päälle on vähän yli 4km
HAPOT. Aikaa meni 22min 50s ja kesän lopussa menee sitten 1,5min vähemmän ;)

Mutta siellä mäen päällä seisoskellessani mä mietin, miten nopeesti tää vuos onkaan taas mennyt. Ja että mitä kaikkea tän vuoden aikana on ehtinyt tapahtua. Vai onko tapahtunut oikeastaan mitään?


Ensin musta tuntu, että mitään ei oo tapahtunut. Vuos on vaan mennyt, mutta tässä mä vieläkin oon. Mutta sitten mä tajusin, että eihän se kuitenkaan oo ihan niin. On tapahtunut hirmu paljon ja vaikka mitä!
Muuten meni hyvin, mut ilmettäkin ois voinu harkita :D
Moni asia on kyllä vieläkin ihan samalla tavalla. Mulla on samoja tärkeitä ihmisiä mun elämässä, treenaan niinkun ennenkin, asun samassa paikassa, syön samoja ruokia, nukun samassa sängyssä, nauran samanlaisille jutuille ja niin eespäin. Asiat, jotka oli hyvin vuosi sitten, on hyvin vieläkin.

Sen lisäksi mä oon kuitenkin oppinut, kokenut ja kokeillut myös paljon uusia juttuja.

Oon oppinut paljon itestäni, muista ihmisistä ja elämästä ylipäätään.

Oon myös käynyt uusissa maissa, tutustunut uusiin ihmisiin, kirjottanu ylioppilaaksi, täyttäny 20 vuotta, nauranu niin että mahaan sattuu, itkenytkin aina välillä, käynyt pilkillä, poiminut mustikoita, käynyt Chisun keikalla ja päässy pelaamaan maailmanlistan nelosta vastaan. 

Oon alottanut blogin kirjottamisen, leiponut karjalanpiirakoita ekaa kertaa elämässäni, saanut ikioman kameran, kertonu ihmisille että ne on tärkeitä, saanu kuulla että mäkin oon tärkeä, käyny Sunrise Avenuen keikalla ja syöny paljonpaljon kaurapuuroa raejuustolla.


Oon lyöny sulkapalloa tuhansia ja tuhansia kertoja, juossu satoja ja satoja kilometrejä, nostanu puntilla ties kuinka monta kiloa, hiihtänyt montamonta pitkää lenkkiä, hyytynyt ja ollut hapoilla, nauttinut kovan treenin jälkeisestä fiiliksestä ja harmitellut huonoa treeniä.

Oon myös kokenut, miltä tuntuu olla väsynyt ja liian rasittunut, miltä tuntuu olla surullinen ja ahdistunut, miltä tuntuu kun luulee olevansa täysin hukassa.

Mutta siitäkin on seurannut hyvää: mä tiedän nyt, että mä pärjään kaikesta huolimatta, mä olen vahva, mä selviän ja kaikki tulee lopulta menemään hyvin. Mä uskon taas, että vaikka joskus tuntuu pahalta, niin ei se tunne ole ikuista, jos niin ei halua.
Hyvä yritys...
...mut notkee kun näkkäri :D
 
Bojojoing !
Eli onko noiden 2012 ja 2013 kuvien välillä sittenkin jotain eroa? Oonko mä elänyt ja kokenut jotain uutta? Onko jotain sittenkin tapahtunu? Joo-o, kattokaa vaikka: mä oon hankkinu uudet lenkkarit :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti