perjantai 2. elokuuta 2013

Kuumailmapalloilin

Vaikka mä oonkin ihan treeniaddikti ja treenaaminen on mulle se elämän suola, niin silti iloitsen usein suuresti kun se lepopäivä vihdoin koittaa. Jossain vaiheessa viikkoa alkaa aina jaloissa painaa ja jumissa on pää, olkapää, peppu, polvet, varpaat... Onneksi aina välillä tulee sitten se treenitön päivä, mikä tarkoittaa sitä, että voi tehdä jotain muuta kivaa. :)

Viime viikolla mulla olikin jotain ihan extraa vapaapäivälle! Mä nimittäin pääsin kuumailmapalloilemaan!
Sain mun mahtavilta kavereilta lahjakortin lentelemään ylppärilahjaksi keväällä ja pakko sanoa, että ne ei kyllä paljon parempaa lahjaa olis voineet keksiä! :)
Tarkotuksena oli varmaan osaltaan myös haastaa mut tekemään jotain vähän hullua, ja pakkohan se on myöntää, että ennen lentoa fiilikset oli aika lailla tällaset:
Ääääk!
Reissu starttasi Malmilta, mutta koska tuuli pohjoisesta, niin jouduttiin ajelemaan ensin Mäntsälään, ettei olisi jouduttu merelle.
Kori oli mun mielestä yllättävän pieni...
...ja pallo taas hirveeeen iso! :D
Muitakin palloja lähti lentämään ja yhdessä pallossa meni hääpari naimisiin. Se oli mun mielestä hirveen romanttista!:))
 



Noita maisemia kun tuijottelin niin tunsin olevani ihan kirjaimellisesti taivaissa! :)


Tajusin myös, miksi sitä kutsutaan kuumailmapalloksi; siellä nimittäin oli oikeasti aika kuuma! :D Seisoin ihan lähellä sitä liekkikonetta ja tuli kyllä lämmin. (Siksipä naamakin kiiltää kuvissa, im very much sorry.. :D)


Lähdettiin lennolle melko myöhään illalla ja lennon aikana aurinko alkoikin laskea. Mä olin luullut, että ne maisemat oli hienot ennen sitä, mutta se auringonlasku olikin jotain vielä huikeempaa! Kattokaa vaikka:



Ja sitten lopulta laskeuduttiin pellolle. Iltahämärä, pellon ja luonnon tuoksu, viileä loppukesän yö ja höyryävä maanpinta. Oisko voinu olla parempaa päätöstä mahtavalle lennolle? :) Nojoo ehkä jos ois ollu se täydellinen mies vierellä ja silleen mutta unohdetaan se nyt... ;D


Tuolla pellolla seisoessa mua vaan hymyilytti. Sitten yks papparainen, joka myös oli pallossa mukana, tuli juttelemaan mulle. Se kyseli, miten olin lähtenyt lentämään ja kerroin, että se oli lahja mun kavereilta. Se sano sitten, että mulla on selkeesti aika hyviä kavereita. Vastasin, että joo niin on, ihan parhaita! :)

Tää oli kyllä niin mahtava ja sellanen once in a life time -kokemus!
KIITOS vielä kerran kaverit! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti