tiistai 17. syyskuuta 2013

The little things that make life great

Ilta. Ulkona sataa ja ikkunoissa ropisee. Istun yksin keittiön pöydän ääressä. Takana on kovat treenit ja kroppa on ihan loppu, taas. Jaksan juuri ja juuri syödä viimeisetkin riisinjyvät. Maha täynnä ja väsymys, onnellinen väsymys. Kännykkä piippaa. Luen viestin: "Miten menee?:)" Hymyilen. Joku kotona ajatteli mua.

Istun hiestä läpimärkänä lattialle ja avaan pelikenkien nauhat. Kaksi tuntia aiemmin olen päättänyt, että tästä tulee hyvä treeni. Nyt se treeni on takana ja mä onnistuin. Valmentaja tulee mun luokse ja sanoo kaksi sanaa: "Well done". Ja ne sanat on sillä hetkellä maailman parhaat sanat.


Sunnuntai-ilta, kolme tyttöä, vuohenjuustosalaatti, suklaakakku ja leffa. Ei juoruja, eihän me nyt ikinä!;) Mutta ehkä kuitenkin ihan pientä spekulointia elämästä, pojista, ihmissuhteista. Vaikka me kaikki tullaan eri maista ja kulttuureista, me ymmärretään. Me kaikki juostaan päivästä toiseen sulkaisen pallon perässä. Me kaikki ollaan poissa kotoa, uudessa ympäristössä. Me kaikki halutaan tsempata ja kehittyä joka päivä. Mun on hyvä olla.


Perjantai-ilta. Laitan ripsiväriä suu auki peilin edessä. Monta päivää olen taas kulkenut täysin meikittä ja treenivaatteissa. Nyt huomaan näyttäväni ihmiseltä, mähän näytän jopa ihan hyvältä! Suunnaksi keskusta ja mikäs muukaan kuin baari. Alkoholi ei maistu, mutta onneksi eräälle toiselle maistuu ja me muut nauretaan kippurassa vierestä katsellessa. Jo puoli yhden aikaan päätän, että nyt riittää kun aamulla taas treenataan. Pyöräilen kaupungin läpi kotiin. On viileä ja pimeä syksyinen yö. Pelottaa ehkä vähän, päätän pyöräillä vähän kovempaa. Kotona nukahdan heti lämpöiseen sänkyyn. Mulla oli kivaa. Mä elän.


Nousen aamulla sängystä. Ai, mun peppu on jumissa. Oho, takareittäkin kiristää. No huhhuh, miten olkapää on jäykkä. Apua, koko yläselkä on ihan arka. Tajuan, että eilen tais siis olla hyvä päivä. :)

Seison kaupan kassajonossa ja valmistaudun henkisesti nolaamaan itseni taas kerran. Aina ne kassatädit ja -sedät jaksaa lörpötellä sitä tanskaa mulle, vaikka musta tuntuu että musta paistaa kilometrin päähän se, etten kuulu tänne, en osaa puhua tätä kieltä. Mutta tällä kertaa kassalla onkin söpö poika. Se kysyy jotain ja vastaan nopeasti vaan nyökkäämällä ja hymyilen, koska tiedän että se vastaus toimii aina. Hetken päästä tajuan, että multa kysyttiin haluanko vielä jotain muuta. No ainakin sain hymyn takasin. :)


Avaan uuden vihkon ensimmäisen sivun. Kirjoitan ensimmäisen sanan. Milloin mä viimeksi oon opiskellut? Tai edes kirjoittanut kunnolla muistiinpanoja? Kaksi tuntia myöhemmin katson ylpeänä mun aikaansaannoksia. Tunnen itseni astetta viisaammaksi. Ja jollain tapaa myös aikuisemmaksi.

On tylsä ja vähän yksinäinen hetki. Klikkaan itseni iltalehden sivuille ties kuinka monetta sadatta kertaa. Sitten facebook sanoo dingdong, joku on taas maailman mukavin ihminen. "Hey girl, what are you doing now? Nothing? Well, then we are going for an icecream!" 

8 kommenttia:

  1. Ihana postaus <3

    Täällä on kamala ikävä sua :) Mutta on kiva kuulla, että olet löytänyt kavereita sieltä ja sulla on hauskaa. Vielä mahtavampa on kuulla, että pystyt treenamaan kovaa ja olet positiivinen. Jatka samaa mallia ja olen varma, että kohta voitat kisoissakin todella kovia pelaajia :)

    To fight, to search, to find and never to give up!!

    T: Liine ja isot halit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitti ihana, nyt mä taas jaksan hymyillä lisää tän takia:) Isot halit takas ja mullakin on ikävä! <3

      Poista
  2. Kirjotit kivasti :)

    VastaaPoista
  3. Voi Airi, miten kivasti kirjoitat. Syväanalyysiä höyhenen kepeästi. Taidat elää nyt blogisi otsikon mukaista elämää: Airi's feathered dreams! Terveisiä täältä syksyisestä Suomesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kovasti :) Joo kyllä mä aika tyytyväinen mun elämään täällä olen, ei voi valittaa! Terkkuja sinnekin :)

      Poista
  4. Tulipas kova ikävä (ja kateus...). Oot rakas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut onneks tiiät vähän liiankin hyvin (sorry for that<3) että niitä huonojakin hetkiä on välillä eli ei syytä kadehtia :) sinäkin olet rakaaaas!<3

      Poista