maanantai 14. lokakuuta 2013

Pinkki norsu -teoria

Mä oon kotona, ihan siis oikeesti Suomi-kotona! Ja voi että mä oon onnellinen että oon täällä nyt. Syitä tälle onnellisuuden tunteelle on monia: muutama ihminen tietenkin, mutta myös muun muassa Irlannin kisa ja vaaleanpunainen norsu.

11h unet + home sweet home = hyvä olo :)
Lähdin siis keskiviikkona Irlantiin kisoihin (netti oli erittäin heikko siellä ja siksi blogi-hiljaisuuskin..). Heti eka peli oli paha, mutta pelasin tosi hyvin ja voitin kolmessa erässä. Voitin myös toisen ja kolmannen pelin ja sitten olinkin jo semifinaalissa, jes jes. Semifinaalissa pelasin edelleen hyvin, johdin kolmatta erää 17-10 ja se finaalipaikka oli jo siinä ihan mun käsissä. Sitten kävi jotain, mitä ei vieläkään voi ajatella ilman että sattuu. Ja siihen liittyy se vaaleanpunainen norsu.

Tiiättekö mitä käy, jos joku sanoo sulle että "ÄLÄ VAAN AJATTELE PINKKIÄ NORSUA!"? No mulle ainakin käy niin, että mä ajattelen just sitä pinkkiä norsua enkä mitään muuta. Ja ainoa tapa saada se pinkki norsu pois mielestä on ajatella jotain muuta, esimerkiksi sinistä norsua. Niin se vaan menee, kokeilkaa vaikka!
Hehe oon taiteellinen :D
Mun suurin ongelma tällä hetkellä peleissä liittyykin juuri tohon teoriaan. En tietenkään mieti pinkkiä norsua vikoissa palloralleissa, mutta pinkin norsun sijaan mun mielessä pyörii virheen pelko. "Mitä jos mä mokaan tän? Mitä jos lyön verkkoon tai ulos?" Ja silloin mä tietenkin teen sen virheen. Ton teorian mukaan mun pitäis siis ajatella jotain muuta, mun pitäis miettiä onnistumista ja hyvää lyöntiä. Kyllä mä sen tiedän, mutta hitto kun se on vaikeeta!!

En siis onnistunut Irlannissa, pinkki norsu voitti sinisen mun pään sisällä. Oli aika paha mieli sinä päivänä. Ja pahaa mieltä ei tosiaankaan helpottanut se, että olin kaukana kotoa ja koti-ikävä oli suuren suuri. Mutta eilen oli jo parempi mieli, pakko ollakin koska mun sääntöjen mukaan vaan yhden päivän saa olla surullinen. :)

Eilen sitten säädin lentojen kanssa, eka lento oli myöhässä ja juoksin jalat täristen viime hetkellä toiselle lennolle. Onneksi kerkesin ja pääsin kotiin, nyt on hyvä olla. :)

Irlannissa oli hurjan iso kauppa. En ymmärrä miten joku voi pärjätä tollasessa kun mulla pelkän jogurtin valitsemiseen meni varmaan 10min!
Ja vielä vähemmän ymmärrän sitä liikennettä kun ajetaan väärään suuntaan! Hui
Tänään otan rennosti, en tee yhtään mitään. Huomenna sitten jaksaakin taas jatkaa kovaa treeniä hyvillä mielin!

Superkivaa viikkoa kaikille! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti