maanantai 10. marraskuuta 2014

Muutkin mokaa

Moi:)

Istun lentokentällä Varsovassa ja odottelen lentoa. Lentoon on aikaa vielä nelisen tuntia ja mulla on kaksi vaihtoehtoa: joko selata puhelinta neljä tuntia perinteisellä "instagram-facebook-iltalehti-blogger"-kaavalla tai kirjoittaa blogiin kisaraporttia joukkueiden EM-kisoista. Sosiaalinen media on ihan kiva juttu, mutta neljä tuntia... Joten täältä pesee Puolan reissun tarinoita!

Torstaiaamuna lähdin siis reissuun kohti Puolan Rzeszowia ja sekajoukkueiden EM-kisojen karsintaa. Reissu kesti noin 13 tuntia ja perille päästyä jalat painoivat kuin synti, mutta voi sitä ilon määrää, kun nähtiin hulppea kylpylähotellimme kaikkine mausteineen! Pelikenttä oli ikään kuin keskellä ravintolaa ja todettiinkin kaikki, että hei vähänks tää on siistii.


Näissä joukkuepeleissä pelataa viisi ottelua, yksi kutakin pelimuotoa. Meitä oli kuitenkin joukkueessa kaksi kaksinpelityttöä, minä ja Nanna. Niinpä valmentaja sanoikin, että ensimmäisenä päivänä pelaa Nanna, toisena päivänä minä ja kolmatta päivää katsotaan sitten myöhemmin.

Ensimmäisenä päivän Unkari-matsin siis huilin ja muu joukkue hoitikin sen hienosti kotiin pistein 5-0. Toisena päivänä Wales-pelissä pääsin sitten itsekin kehiin ja hoidin matsini kyllä kaikkea muuta kuin hienosti... Pelasin niin huonosti, että heti tuomarin kättelyn jälkeen tuli spontaani itkurefleksi. Miten mä voin mokata näin pahasti?
 
Yritin kuitenkin tolkuttaa itselleni, että nyt oli kyse joukkukisasta ja tärkeintä on joukkueen fiilis. Tilanne oli 2-1, jäljellä oli vielä kaksi peliä, joista vähintään toinen oli voitettava. En mä voinut alkaa möksmöksöilemään ja pilata siten koko joukkueen fiilistä. Huonosta pelistä on tärkeää oppia, mutta nyt sitä oppimis- ja pahamielituokiota piti siirtää tulevaisuuteen ja keskittyä kannustushommiin. Onnistuinko täydellisesti? En, mutta mä yritin parhaani olla näyttämättä pahaa mieltä liikaa ja liian kauaa. Ja Waleskin kaatui lopulta 3-2, jes!

Juttelin illalla valmentajan kanssa matsista ja sanoin myös suoraan, ettei mua tarvitse päästää kentälle sunnuntain ratkaisevaan Puola-peliin. Olo oli niin epävarma sen katastrofimatsin jälkeen, etten vain uskonut enää pystyväni voittamaan. Kyllähän valmentaja sen varmasti itsekin huomasi, eikä mua olisi sinne laittanutkaan sähläämään enää yhtään enempää, mutta kivahan se kuitenkin on näistä asioista jutella. Ja sitä paitsi Nanna pelasi paljon paremmin, joten tottakai sen pelin pelaaminen oli hänen hommansa.

Matsi Puolaa vastaan olikin super jännä! Ville ja Nanna molemmat voittivat pelinsä kolmessa erässä, mixtistä ja miesten tuplasta tuli kuonoon ja ennen ratkaisevaa tyttötuplaa tilanne oli siis 2-2. Tunnelma katsomossa nousi sitä mukaa kun ääni meni yhä käheämmäksi huutamisesta ja kannustamisesta. Lopulta hävittiin tiukasti kolmannessa erässä ja niinpä Puola pääsee ensi kevään EM-kisoihin ja me ei. Harmistus ja iso höh!

Vaikka mun oma suoritus näissä karkeloissa menikin täysin penkin alle, on kuitenkin kiiteltävä meidän joukkueen ryhmähenkeä. Joukkuekisoissahan tärkeintä on joukkuhenki ja tässä asiassa me mun mielestä onnistuttiin tällä kertaa hyvin. Oli joka kerta kivaa astella ryhmänä kentälle Pauli Hanhiniemen "Muutkin mokaa" -tiimibiisin soidessa, naureskella yhdessä poikien tyhmille jutuille ja pelailla 3vs3-lämmittelypelejä. Annettiin kaikkemme niin kentällä kuin katsomon puolella cheerleading-hommissa. Enempää ei mun mielestä voi pyytää. Harmittavan lähellehän se jäi, mutta ensi kerralla sitten!


Tänään laskeudun Köpikseen kymmeneltä illalla ja suuntaan siitä kaverini luokse yöksi. Huomenna pääsen vierailemaan Anu Niemisen akatemian aamutreeneihin ja iltapäivällä suuntaan sitten Hillerødiin liigajoukkueeni kanssa treenailemaan pariksi päiväksi. Takaisin Odenseen suuntaan myöhään torstai-iltana. Ensi maanantaina matkaan taas Hillerødiin pelaamaan liigamatsin, jonka jälkeen jään yöksi Köpikseen ja tiistaina sitten lennänkin Suomeen. Tähän yhtälöön kun lisätään vielä yhdet kaverin synttärit viikonloppuna, niin voi kyllä sanoa, että elämää taas riittää!


xxx
Airi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti