torstai 30. huhtikuuta 2015

The fear of losing it all - aka "nollauksen ABC"

Minulle on aina ollut vaikeaa uskaltaa levätä, nollata ja ikäänkuin menettää ote pelaamiseen ja siihen täydelliseen urheilijan arkeen. Pidän siitä tunteesta, kun kaikki on hallussa ja olen iskussa. On turvallinen tunne, kun voi joka hetki muistaa elävästi, miltä lyönti tuntuu ja millainen ääni kuuluu pallon lähtiessä lavasta täydellisesti. Suljen vain silmäni ja näen heti itseni pelaamassa, tunnen miten jalat tekevät töitä ja miten kyynärpää liikkuu lyönnin aikana. Kroppa on hallussa ja kondiksessa, ja minä olen turvassa.

Lähes kolmen viikon lepäilyn aikana halusinkin tarkoituksella menettää otteen. Aina puhutaan siitä "epämukavuusalueelle menemisestä" (ohje, jota vihaan koska siitä seuraa aina juurikin sitä epämukavuutta!), ja minulle lomailu oli juuri sitä. Tunsin toisinaan olevani aivan hukassa, tuntuma pelaamiseen ja omaan kroppaan oli täysin kadoksissa, uni- ja ruokarytmit oli ihan mitä sattuu, kaikki aika kului johonkin aivan muuhun kuin urheiluun keskittymiseen ja koko sulkapalloilu tuntuin olevan vain jokin kaukainen häivähdys. Näiden tunteiden hyväksyminen ei ollut helppoa, ei todellakaan. Välillä ahdisti suuresti, mutta sitten lopetin miettimisen ja kysyin itseltäni taas, että "jos saan valita ihan mitä vain, mitä haluan seuraavaksi tehdä?".

Lomailuni aikana ehdin ainakin:

- Viettää paljon paljon paljon aikaa kavereiden ja perheen kanssa
- Viettää synttäreitä lettukestien merkeissä
- Saunoa monen monta kertaa
- Tehdä sellaisia kivoja fysiikkatreenejä, joita kisakaudella ei ohjelmaan kuulu ja mahdu
- Valvoa myöhään ja nukkua puoleen päivään
- Herkutella monesti ja aina liikaa kerrallaan
- Käydä pitkillä juoksu- ja pyörälenkeillä
- Katsella typeriä ja turhia tv-ohjelmia
- Käydä Kouvolassa moikkaamassa maailman parasta Mummia
- Shoppailla
- Siivota vaatekaapin perusteellisesti
- Olla tekemättä mitään

Ihania lettuja ja vielä ihanempia ihmisiä :)
Yhtenä päivänä oli vain minä, pyörä, musiikkia ja loputtomasti aikaa pyöräillä keskelle ei mitään :)
Äitin vaatekaapista löytyi mulle retro mekko suoraan 70-luvulta! (ja mun kaapista ei näköjään löytynyt saman parin sukkia)
Yhtenä päivänä pussailin  Madden kanssa <3
Tyttöjen hemmotteluilta :)
...tietysti hyvää ruokaa unohtamatta!
Sain synttärilajaksi hienon paidan! Tekstin takaa löytyy melkoinen tarina, johon liittyy mm. tinder, junamatka sekä turha ja täysin menetetty Toivo. Mutta siitä ei sen enempää...
Vaatekaappia siivoillessani herkistelin pikku-Airin vanhoille, silloin joskus niiiiin tärkeille paidoille :'')
Elin monta ihanaa hetkeä - nauroin, nautin, olin onnellinen. Aina välillä takaraivossa koputteli huoli, että vatsalihakset alkaa piiloutua, kunto on hukassa, tuntuma peliin täysin menetetty ja löhöily maistuu liiankin hyvin. Mites sitten käy, kun on taas palattava kovaan huippu-urheiluarkeen?

Noh, kannatti uskaltaa menettää ote ja nollata, koska hyvinhän siinä vain kävi. Ensimmäiset pari treeniä tauon jälkeen olin tottakai vähän pallo hukassa (olipas osuva sanonta ehehe), mutta into korvasi osaamisen aivan täysin. Motivaatio on nyt mieletön ja rakkaus pelaamiseen taas rajaton.

Takana on nyt hyvä 10 päivän treeniputki, vappuna voin siis hieman chillailla ja lauantaina odottaa paluu Tanskaan. Olympiakarsintavuosikin starttaa virallisesti huomenna, ja nyt olen siihen valmis! Kuukausi sitten en ollut asiasta niinkään varma, mutta:

Nollaus onnistui täydellisesti. :)

Shortly in English:

I've always struggled with chilling out and letting go. I love hard work and the feeling of being fit so for me it's difficult to lose the grip and let go of the "perfect routines of an athlete". However, sometimes resting and taking a break is what your body and head need the most. That's why it's important to go out of the comfort zone every now and then, enjoy life, have fun and think about something totally else than badminton.

Since I really felt like having a break and I also had a little injury in my back, I decided to take a little badminton free holiday for a couple of weeks and purposely lose the grip. During the break I had a lot of fun with my friends and family. For once I had a chance to stay up late, sleep in, eat junk food, do circuit trainings and running and all those different kind of trainings that I usually can't do, spend hours and hours with my loved ones, watch stupid tv-shows all day long and just chill out without doing anything special.

Even though I really enjoyed my holidays, I still had that little voice in the back of my mind telling me that my abs are disappearing, I'm not fit and strong anymore and I've totally lost my badminton skills. But of course worrying about those things was just waste of time. I've been now training hard and well for the last 10 days after my holiday and I feel amazing! The first couple of days were tough of course, but that physical pain didn't even matter as my motivation is really high and my love for badminton is just endless. :)

So I'm very happy that I dared to rest. With this new boost of energy I feel super ready for the Olympic qualification year which is starting tomorrow! :)

xxx
Airi

4 kommenttia:

  1. Loistavaa että nollaus onnistui hyvin! Se on vaikempaa ja rankempaa kuin moni osaa ymmärtää jättää se urheilu hetkeksi taakse (nimimerkillä tällä hetkellä loukkaantuneena), mutta sitten kun se onnistuu se tuo sen innostuksen ja pelitahdon ihan erinlaiseksi ja joskus pitää osata vaan nauttia muustakin elämästä.:)
    Sekä hei nyt oikein hyvää olympiakarsinta kautta ja nyt vedä täysillä ja sielus pohjasta vaikka miten menis koska se on tärkeintä, että antaa itestään kaiken.

    PS. Treeni iloo ja näytä kaikille mistä sut on tehty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on :) Kiitos paljon kannustuksesta ja kovasti tsemppejä myös sulle loukkaantumisesta toipumiseen! :)

      Poista
  2. Noniin! :D Hei mut noihan kuulostaa just passeleilta nollauskeinoilta mullekki, alkoholiakaa ei tarvi ottaa!

    Ei muutako hurjasti tsemppiä olympiakarsintoihin!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ilman hauskaakin voi olla viinaa! Eikun...

      Kiitos kiitos :)

      Poista