tiistai 21. heinäkuuta 2015

Terkkuja seitsemän tuntia tulevaisuudesta, Venäjän Miamista

Moi ja terkkuja Vladivostokista!

Olen juuri nyt kaukana kotoa. Itse asiassa niin kaukana, että jos olisin kävellyt tänne, olisi siinä mennyt 1830 tuntia eli noin 76 vuorokautta. Ja siltikään en ole sen kauempana kuin Venäjällä. Kisa on tällä kertaa nimeltään Russian Open ja kyseessä on GP-tason kisa.


Sattuneesta syystä en siis kuitenkaan kävellyt tänne, vaan turvauduin jälleen kerran lentokoneeseen. Lensin ensin sunnuntai-iltana Moskovaan, josta sitten yön yli tänne Vladivostokiin. Perille saavuin maanantaina puolenpäivän aikoihin pää aikaerosta johtuen hyvin sekaisin. Suunnitelmana oli pysytellä hereillä iltaan asti, jotta seitsemän tunnin aikaeroon tottuminen sujuisi edes hieman paremmin, mutta ei se kyllä helppoa ollut. Koko eilisen päivän kaikki tuntui pyöräävän kahtia ja hetkeksikin kun erehtyi istumaan alas, niin silmät menivät väkisin kiinni. 

Hereillä pysyminen onnistui kuitenkin hyvin lukuunottamatta pikku vahinkopäikkäreitä bussimatkalla hallille... Halli sijaitsee vain noin 15 minuutin kävelymatkan päässä, mutta päätettiin tyttöjen kanssa mennä kuitenkin kisajärjestäjien kyydillä, koska "mun jalat on siis niiiin kipeet ja väsyttää ja en jaksa nyt yhtään kävellä". Istuttiin kaikki neljä onnellisesti bussiin ja luultiin pääsevämme hallille näppärästi viidessä minuutissa. Bussi kuitenkin lähti kiertämään täysin väärään suuntaan ja pian me kaikki nukahdettiin. 40 minuuttia myöhemmin heräiltiin ja vieruskaverini tekikin heti terävän huomion: "Hei mehän ollaan taas täällä hotellilla!". Lopulta ei sitten ehditty hallilla kovin paljoa pelailla, mutta ainakin saatiin hyvät naurut ja tajutaan jatkossa kävellä.


Nyt on kuitenkin jo nukuttu pitkän pitkät yöunet ja olo alkaa hieman kirkastua. Lievässä pöhnässä tässä tosin ollaan yhä edelleen, mutta ei hätää. Kisat alkavat osaltani huomenna, joten tänään on vielä hyvin aikaa käydä reippailemassa ulkona kivoissa rantamaisemissa ja pelailemassa vähän hallilla. Aikaeroonkin varmasti tottuu, tai sen unohtaa kokonaan, kunhan vain suhtautuu asiaan positiivisesti turhia stressaamatta.

Minulla on huomenna vastassa Itävallan tyttö Elisabeth Baldauf (mr. 89), jota vastaan en ole vielä koskaan pelannut. Odotan kuitenkin matsia innolla ja toivon hyvää ja kovaa peliä. Niin ja tietenkin toivon myös voittoa, mitäpä muutakaan!


Nyt lähdetään Nannan kanssa ulos hölkkäilemään, spurttailemaan, reippailemaan ja tutustumaan tarkemmin tähän "Venäjän Miamiin"! Palaillaan myöhemmin :)

xxx
Airi

6 kommenttia:

  1. Hieno voitto ekalla kierroksella :-)
    Onnea tuleviin matseihin !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeah, ekan kierroksen voitto oli kyllä super juttu! Kiitos tsempeistä :)

      Poista
  2. Vuokraatte ens kerralla fillarit nii ei mee ko 322 ja puol tuntia semmosella kevyellä lenkkivauhdilla yhtäsoittoa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahaha :D :D vois olla pikkusen hapokas tunne resisissä!

      Poista
  3. Wautsi waude ;-) Nyt on kyllä sellanen kuva, että pois alta risut ja männynkävyt ;-!!! Polvet petti ja jalat lähti alta, kun tämän avasin ;-DDD Nytten kohtsilleen alkaa neljän viikon kesäloma - kunhan nyt jostain löytyis se kesäkin vielä??? Iloisia treenejä ja hulvattomia kisareissuja ;-DDD Harmistukset vekka - ilon kautta rennosti vaan kato... Hyvää kesänjatkoo myöskin ;-DDD Itekki yritän jotain pelailla ja fillaroida. Ja raudat kuumana - tottakai ;-DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D super hauskaa lomaa ja toivotaan nyt, että se kesäkin pian löytyy!

      Poista