torstai 25. helmikuuta 2016

EM-kisareissu Kazaniin

Moi!

Apua, mistä mä nyt aloitan? Viime postauksesta on aivan liian pitkä aika ja nyt on taas niin vaikeaa kirjoittaa kaikesta kerralla. Oli joukkueiden EM-kisat Venäjällä ja niistä on nyt pakottava tarve kertoa, mutta kun haluaisin kertoa kovasti jo tulevistakin seikkailuista! Mua niin harmittaa, etten päässyt Venäjällä kertaakaan koneellani nettiin (no okei, kerran se yhdisti kolmeksi sekunniksi) ja siksi en saanut sieltä postattua yhtään mitään... No mutta, parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Sairastelin siis SM-kisojen aikaan ja kun siitä selvisin, yritin kaikkeni päästä takaisin treenien pariin mahdollisimman nopeasti. Ihan hyvinhän se sujuikin, mutta silti oli vielä vähän keskeneräinen olo Kazaniin EM-kisoihin lähdettäessä. Väitin kiven kovaa itselleni ja muille, että olen täydessä iskussa, mutta en mä kyllä ollut. Kokonaisuudessaan reissusta jäi kuitenkin tosi kiva fiilis!


Me matkattiin Suomen joukkueen kanssa yhtä matkaa Kazaniin Venäjälle ja oltiin perillä maanantain vastaisena yönä aamukolmen jälkeen. Oli aikamoinen matka, mutta onneksi siitä ei tarvinnut selviytyä yksin, vaan oltiin koko joukkue yhdessä. Maanantai oli kuitenkin melko rankka ja väsynyt päivä, mutta päästiin iltapäivällä hallille vähän treenailemaan ja se piristi. Lisäksi nukuttiin päikkäreitä ja käytiin yhdessä tyttöjen kanssa syömässä, joten kivoissa merkeissä sujui se päivä.
Lentokentällä oli hyvin aikaa tehdä myös hienot tiimikynnet!
"Moi, mä oon nukkunu 3 tuntia viime yönä"-matkustusselfie
Tiistaina sitten alkoivat pelit. Me käytiin tyttöjen kanssa yhdessä aamupäivällä reippailemassa hotellin kuntosalilla ja valmistauduttiin näin illan matsiin Tanskaa vastaan. Näissä kisoissa pelattiin ensin lohkovaiheessa kolme joukkuematsia eli siis jokaisessa lohkossa oli neljä joukkuetta. Lohkoja oli viisi ja jokaisen lohkon voittaja pääsi jatkoon puolivälieriin. Lisäksi jatkoon pääsi kolme parasta lohkokakkosta. Meidän lohkossa oli meidän lisäksi Tanska, Valko-Venäjä ja Liettua. Tanska oli tietenkin super kova ja voittivatkin lopulta koko kisan ja saivat näin jälleen kerran EM-kultaa. Mutta me tsempattiin hyvin, tai siis Nanna erityisesti, voitettiin heiltä yksi peli ja hävittiin siis 1-4.


Keskiviikkona vastaan tuli sitten Liettua. Me laskeskeltiin tyttöjen kanssa, että olisi oikein hyvät mahdollisuudet päästä puolivälieriin lohkon kakkosena, jos vain voitetaan Liettua ja Valko-Venäjä selkeästi ja mielellään 5-0. 25 minuuttia ennen matsin alkua oltiin lämmittelemässä Nannan kanssa, kun hän yhtäkkiä tuli niin huono-oloiseksi, että täytyi ottaa valmentajien kanssa kriisipalaveri ja muuttaa suunnitelmia. Nanna ei sitten pelannutkaan ja mut siirrettiin ykkössingeliin. Se tuli vähän äkkiä ja räpelsin lopulta sen pelin niin pahasti, että itkuhan siitä tuli ja 1-0 Liettualle. En kuitenkaan itkenyt kauaa, koska mököilyhän olisi ollut epäreilua joukkuetta kohtaan! Niinpä kannustin muita minkä pystyin ja tsemppasin nelinpelini kotiin. Voitettiin 4-1, mikä oli upeaa!

Viimeisessä lohkopelissä vastassa oli Valko-Venäjä. Niillä oli kova ykkössingeli, jonka halusin ehdottomasti voittaa. Olin kuitenkin todella epävarma ja ahdistikin vähän mennä pelaamaan, kun olin pelannut kaksi elämäni huonointa singeliä edellisinä päivinä. Annoin kaikkeni ja taistelin minkä pystyin, mutta hävisin kolmannessa erässä pitkän väännön jälkeen 19-21. Se oli taas ihan kamala paikka, mutta yritin silti olla positiivinen, tsempata muita ja taistella jälleen nelinpelini voitokkaasti. Voitettiin taas 4-1 ja jäätiin jännittämään muiden lohkojen tuloksia, että päästäänkö jatkoon parhaina kakkosina vaiko ei. Mä luulin siinä vaiheessa, että ei päästä ja että se on mun vika, kun olin räpeltänyt singelini niin huonosti... "Airi ottaa pataan, muut vetää sataa" oli uusi ehdotus joukkuehuudoksi, mutta päädyttiin siihen, että se olisi ollut kaikesta huolimatta hieman turhan ilkeä.


Kävi kuitenkin niin iloisesti, että päästiin kuin päästiinkin jatkoon ja kahdeksan parhaan joukkoon! Paljosta se ei ollut kiinni, taidettiin laskea jopa erävoittoja lohkokakkosten välillä, mutta onneksi se kääntyi meidän eduksi tällä kertaa. Puolivälierissä tuli vastaan jälleen Tanska, eikä me tälläkään kertaa heitä onnistuttu yllättämään, mutta hyvä taistelu se kuitenkin oli. Pelasin jopa itsekin yhden todella hyvän erän!

Omiin singeleihini noissa karkeloissa en siis voi olla kovin tyytyväinen. Joukkueena onnistuttiin kuitenkin todella hyvin ja olen hirmu ylpeä meidän tytöistä! Sijoitus 5.-8. ei ole ollenkaan huono EM-kisoissa ja meillä oli muutenkin todella kiva meininki tyttöjen kanssa. Tällaiset joukkuekisat eivät välttämättä ole yksilöurheilijoille helppoja, kun on tottunut pärjäämään yksinään. Mutta jos mä saisin mahdollisuuden ja jos joku kuuntelisi mua, niin haluaisin kertoa etenkin kaikille junnuille, että opetelkaa olemaan hyviä joukkuepelaajia, jos haluatte päästä urallanne yhtään mihinkään! Joukkueessa pärjääminen on hirmu tärkeää ihan jo jokapäiväisten treenien kannalta, puhumattakaan siitä kun alatte pelaamaan joskus liigamatseja ynnä muita. Mä jouduin esimerkiksi tsemppaamaan kovasti tällä reissulla, etten suremalla ja märehtimällä omia huonoja pelejäni pilannut muiden fiilistä. Ja Nanna puolestaan tsemppasi hienosti eikä masistellut sitä, että tuli kipeäksi. Se vaan vie niin paljon muidenkin energiaa ja fiilistä alaspäin, jos yksikin joukkueesta mököilee tai kiukuttelee. Positiivisuus ja toisten tukeminen on paljon parempi idea!


Tämän joukkuekisan jälkeen onkin taas vuorossa kaikkea muuta kuin joukkuematkailua. Lähden nimittäin maanantaina tähän astisen elämäni ehkäpä hurjimmalle seikkailulle! Luvassa on aikamoinen maailmanympärimatka, jonka teen tosiaan aivan yksinäni. Kerron tästä lisää ihan pian, sillä tämä stoori on jo riittävän pitkä muutenkin. Mutta sen voin jo nyt sanoa, että olen aikamoisen innostuneissa ja jännittyneissä fiiliksissä!

Palailen siis pian, yritän ehtiä kirjoittelemaan ainakin ennen maanantaita, mutta tässä on vielä hieman matkajärjestelyjä tehtävänä sekä yksi liigapelikin pelattavana... Mutta mun on kyllä aivan pakko päästä kertomaan, mitä hurjaa on luvassa mun elämässä!
Siihen asti moimoi! :)

xxx
Airi

2 kommenttia:

  1. Maailmanympärimatka kuulostaa huikealta! Sitä odotellessa ...

    Kävin vilkaisemassa Race to Rio-tilanteen, ja suorastaan huvitti, kuinka
    tasainen kisa teillä on, Airi - Nanna: 21668 - 21667 :-)
    Lupaavaltahan tilanne näyttää; jos maalis-huhtikuussa menee yhtä hyvin
    kuin tähän asti, niin ... :-)

    Onnittelut myös EM-kisoista, 5-8 oli hieno saavutus! Matseistasi
    näin vain viimeisen, jossa eka erä oli kyllä hyvää taistelua!

    Tsemppiä taas tuleviin kisoihin !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenna se sitten starttaa, hurjaa!

      Hahah joo, ihan uskomatonta että se voikin olla noin :D Kaksi tositosi jännää kuukautta on nyt siis edessä...

      Kiitti kiitti! :)

      Poista