tiistai 7. kesäkuuta 2016

My road to Rio - a summary of the Olympic year, part 1

English version below...

Moi!

Halusin kirjoittaa koosteen menneestä olympiakarsintavuodesta. Jokaisen kuukauden tiivistäminen muutamaan lauseeseen ei ollut helppoa, kun monesta kuukaudesta olisi voinut kirjoittaa vaikka kuinka pitkän tarinan. Onneksi olen vuoden aikana kirjoittanut postauksen joka ikisestä reissusta ja linkitinkin niitä postauksia tuonne tekstin sekaan. Olen niin iloinen siitä, että olen jaksanut käyttää aikaa ja nähdä vaivaa tämän blogin eteen. Nyt kun kuvia ja tekstiä löytyy joka ikisestä reissusta, on niihin muistoihin kiva palata.

Kaikesta lyhentämisestä huolimatta tästä koosteesta tuli pitkä ja se oli pakko jakaa osiin. Ensimmäinen osa tulee tässä ja jatkoa seuraa pian.

Kaudet 2013-2014 ja 2014-2015

Vaikka olympiakarsinta oli vuoden mittainen rypistys, on kaiken taustalla kuitenkin pidempi projekti. Lukion jälkeen, keväällä 2013, tein näin jälkikäteen mietittynä elämäni parhaan päätöksen ja muutin Tanskaan treenaamaan. Se oli iso ja jännittävä muutos, mutta se oli unelmani. Pohdittiin valmentajien kanssa, että Rion olympialaisiin on kolme vuotta ja siitä muodostui minulle suuri tavoite.

Kaksi ensimmäistä vuottani Odensen kansainvälisessä sulkapalloakatemiassa olivat kovia. Valmentajani tekemä treeniohjelma ei todellakaan ollut helppo, mutta tein aivan kaiken ja mahdollisimman hyvin. Fysiikkaa ja tekniikkaa piti kehittää ja sehän vaatii paljon työtä. Joka päivä hioin lyöntejä, tein jalkatyötä, pelasin matseja, nostin rautaa puntilla ja niin edelleen. Perjantai-iltaisin olin aina aivan puhki, lauantait nukuin ja sunnuntaina taas jatkui treenit. Se oli hullua, mutta joka viikko ja joka treeni halusin olla vähän parempi.

Kisojakin pelasin, mutten kovinkaan paljon. Valmentajani halusi, että pääpaino on treeneissä, jotta olisin valmis olympiakarsintaan sen alkaessa. "Muista toukokuu 2015, silloin sun täytyy olla valmis!", se hoki. Kisoihin ei herkistelty sen suuremmin, koska treenit oli tärkeämpiä. Välillä silti väläyttelin, voitin muun muassa Iceland Internationalin tammikuussa 2014 sekä SM-kisat helmikuussa 2014. Pelasin usein hyviä ja tiukkoja matseja kovia pelaajia vastaan, mutta hävisin kerta toisensa jälkeen tiukasti kolmannessa erässä.

Välillä uskoni horjui. Sitä ensimmäistä kovaa voittoa ja läpilyöntiä ei vain tahtonut tulla ja olympiakarsinta lähestyi kovaa vauhtia. Tiesin olevani fyysisiltä ja teknisiltä ominaisuuksiltani jo hyvä, niin paljon hommia olin tehnyt. Jokin pieni viimeinen juttu silti uupui. Maailmanrankingkin oli liian alhainen, jossain 150 kieppeillä. Halusin luottaa valmentajaani ja hänen suunnitelmaansa ja siksi tein yhä edelleen kaiken, mitä käskettiin. Olin kuitenkin epävarma.

Toukokuu 2015

Vihdoin se olympiakarsinta sitten käynnistyi ja starttasikin heti todella kuumana, kun heräsin ensimmäiseen olympiakarsinta-aamuun kuumeessa. Paranin kyllä, mutta tulin pian uudestaan kipeäksi. Espanjan kisa tuli liian aikaisin, mutta jostain kumman syystä se piti väkisin painaa puolikuntoisena. Ulos jo karsinnassa ja äkkiä kotiin. Itseluottamus oli aika pohjalla ja mietin, että eihän tästä tule mitään. Stressasin sitä, että mitä kisoja pitäisi pelata ja olin ihan hermona. Näin jälkeenpäin voi vain todeta, että voi tyttö pieni, ethän sä tiennyt vielä mitään!

Samaan aikaan alettiin myös keventää treenejä. Sekin oli mulle uutta, olinhan painanut ihan järjettömiä treenimääriä viimeiset vuodet. Olin täysin ulkona mukavuusalueeltani.

Parhaita postauksia tältä kuulta:

Olympic qualification year is here - but what does that mean? - Tässä (yllättävän!) hyvä selvennys siitä, miten karsintasysteemi sulkapallossa toimii.

I was in pain in Spain - Fiiliksiä ja kuvia Espanjan kisasta.

A story of a little pink airplane in my bag - Paljastin hauskoja tapojani - ja kyllä, pieni pinkki lentokone on reissannut kanssani ympäri maailmaa koko vuoden joka ikisessä kisassa!

Spain
Madrid, Spain
Madrid, Spain

Kesäkuu 2015

Kesäkuussa lähdin ensimmäiselle pitkälle reissulleni yksin. Suuntana oli Mauritius ja sieltä irtosi finaalipaikka. Hävisin finaalin Nannalle, mutta olin silti iloinen, että pääsin vaikean toukokuun jälkeen edes siihen asti. Ensimmäinen yli 2000 pisteen tulos oli hankittu. Niitä tarvittaisiin vuoden aikana yhteensä kymmenen, se oli tavoite ja jos niin huimaan suoritukseen yltäisin, olisi se jo suuri onnistuminen. Mauritiuksella näin myös elämäni ensimmäistä kertaa paratiisirantoja ja turkoosin meren. Kavereitakin sain siltä reissulta ja sellaisia muistoja, jotka vieläkin hymyilyttävät.

Seuraavaksi oli edessä reissu Bakuun European Gameseihin. Bakun jälkeen olin menossa Venäjälle ja mulla oli kaikkien aikojen säätö viisumin kanssa. Kaiken päälle missasin vielä lentoni Bakuun. Onneksi se oli ainoa lento, jonka vuoden aikana missasin. Bakusta ei saanut ranking-pisteitä, mutta pelasin ihan hyvin ja se oli aivan huikea kokemus! Paitsi, että hävisin jälleen kerran tiukasti kovalle pelaajalle ja pohdin, että eikö sitä hyvää voittoa ikinä tule.

Parhaita postauksia tältä kuulta:

Mauritius-video - Videokooste Mauritiuksen reissusta

#Baku2015 #whatanexperience - Kooste ja paljon kuvia Bakun European Gameseista

I failed and look how funny that was! - Hauska videopätkä yhdestä matsistani Bakussa


Mauritius

One of my favorite photos of the whole year!
Baku
Team Finland in Baku
Heinäkuu 2015

Bakusta Suomeen ja Suomesta Pietariin. Venäjän White Nights -kisasta on jotenkin älyttömän hyvä fiilis, vaikka ei todellakaan pitäisi olla. Hotelli oli aivan järkyttävä, kisajärjestelyt takkusivat ja mun peli myöhästyi yli kaksi tuntia jonkun ihmeen seremonian takia. Sitten hävisin (jälleen kerran!!) kovalle tytölle tiukasti kolmessa erässä, joista viimeinen päättyi 20-22. Pelasin super hyvin ja siitä jäi hyvä fiilis. Kun tappio kuitenkin tuli, pakkasin äkkiä kamat ja lähdin kotiin päivän viimeisellä junalla. Missasin sen junan, olin yksin Pietarissa ja puhelimesta akku loppu. Lopulta löytyi onneksi bussi, jolla köröttelin yön yli Suomeen. Muistan niin hyvin sen kauniin kesäyön, kun siellä tullissa aamukahdelta seisoskellessani tajusin, että tästä taitaa muuten tulla melkoinen seikkailujen vuosi, jos tämä näin jatkuu.

Ja sehän jatkui. Treenasin heinäkuun Suomessa, kunnes kuun lopussa lähdin jälleen Venäjälle. Tällä kertaa aivan toiselle puolelle maata, Vladivostokiin Russian GP -kisaan. Aikaero oli muistaakseni +7 ja kärsin pahimmasta jet lagista ikinä. En nukkunut kuin pari tuntia yössä, mutta voitin kuitenkin Itävallan Elisabeth Baldaufin kolmannessa erässä 23-21. En muista pelistä muuta kuin sen, että jalat meinasi lähteä alta. Toisella kierroksella en sitten enää pärjännytkään, mutta toinen yli 2000 pisteen tulos oli kuitenkin saavutettu.

Parhaita postauksia tältä kuulta:

Do you wanna know what I did on Thursday night? I don't think you do... - Tarina pieleen menneestä Venäjän reissusta

Russian Open GP - and jet lag - Kuvia ja fiiliksiä Vladivostokin reissulta

 Vladivostok
Finland
Vladivostok

Jatkoa seuraa pian... :)

xxx
Airi

In English:

Hello!

I wanted to write a summary of the Olympic qualification year. It was difficult to summarize each month in just a few sentences because I could easily tell a long story of every month. Luckily I have written a blog post about every single tournament trip I've made this year and I also linked some of those posts within this post. I'm so happy of all the hours and the effort I've put into this blog. It's a good feeling to read those old posts, see all the photos and remember everything I've gone through.

Despite all the summarizing, this blog post turned out to be a loooong one and so I had to divide it into several parts. The first part is here and the next ones will follow soon.

Seasons 2013-2014 and 2014-2015

Although the Olympic qualification was a 12-month project, there's still much more behind it. After finishing high school in June 2013 I made a decision, which I now think was my best decision ever, and moved to Denmark to play badminton. It was a big and exciting change for me, but it was my dream. Back then we talked about the Olympics in Rio with my coaches. Rio was three years away and we thought that it's possible to make it. And so it became a big goal for me.

My first two years in the Odense Badminton Academy were hard. The practice plan that my coach made me was not easy but I did everything and I did it as good as I possibly could. I had to develop my physical and technical skills and that takes a lot of hard work. Every day I was practicing my strokes, doing footwork, playing matches, lifting weights at the gym and so on. On Friday evenings I was always totally exhausted, then I slept the whole Saturday and on Sunday the training continued. It was crazy but I just wanted to get a bit better every week and every training.

I also played some tournaments but not that many. My coach wanted me to focus on training so that I would be ready for the Olympic qualification when it starts. "Remember May 2015, you need to be ready then!", he kept saying. I never really took it easy before the tournaments, because it was more important to practice enough. Sometimes I played very good tournaments still, I for example won Iceland International in January 2014 and Finnish Championships in February 2014. I often played very good and close matches against strong players, but time after time I lost in close three sets.

There were times when it was hard for me to believe in it. Despite many good and close matches I just didn't manage to win against the strong players and the Olympic qualification was getting closer and closer. I knew that I was physically and technically good, I had worked so hard. Some little thing was still missing. My world ranking was also too low, somewhere around 150. I wanted to trust my coach and his plan, and that's why I still did every single thing I was told to do. However, I felt insecure.

May 2015

And so the Olympic qualification finally started and it was hot right from the start as I woke up with a fever on the first day. I got better soon but then I got ill again. Spanish International came too early but for some reason I forced myself to play even though I was still a bit ill. I lost already in the qualification and left home. My self confidence was gone and I remember thinking that "this is not gonna go well". I was stressed and didn't know which tournaments to play. Looking back now, all I can say is that oh little girl, you had no idea what was coming!

At the same time we started reducing the amount of practice. That was also new for me as I had been practicing like crazy for the past years. I was totally out of my comfort zone.

Best posts of the month:

Olympic qualification year is here - but what does that mean? - A (surprisingly!) good explanation of how the Olympic qualification system in badminton works.

I was in pain in Spain - Feelings and photos from Spanish International

A story of a little pink airplane in my bag - I revealed some of my odd habits - and yes, that little pink airplane has traveled with me around the world to every single tournament this year!
Madrid, Spain


June 2016

In June I took my first ever long trip alone. The destination was Mauritius and I made a final there. I lost to Nanna in the final but I was still happy to make it even that far after all the struggles in May. That was my first result which gave me more than 2000 ranking points. I had a goal, or more like a dream, to make 10 results with more than 2000 points and doing that would be a huge success. In Mauritius I also saw a paradise beach and the turquoise sea for the first time in my life. I also made some new friends and got memories that still make me smile.

Next up was Baku and the European Games. After Baku I was going to Russia and I had the biggest struggle ever with getting the visa. In addition to all this, I missed my flight to Baku. Luckily it was the only flight I missed during the whole year. There were no ranking points available in Baku but I played well and it was such a great experience! The only thing was that I once again lost in a close match against a good player and once again I found myself thinking "am I never gonna get that good win?".

Best posts of the month:

Mauritius-video - A video from Mauritius (only in Finnish though...)

#Baku2015 #whatanexperience - A summary and lots of photos from my experiences in Baku

I failed and look how funny that was! - A short and funny video from one of my matches in Baku
Mauritius
Mauritius
Baku
July 2015

From Baku to Finland, and from Finland to Russia. I feel very good thinking about White Nights tournament in Russia, although I don't think I should feel like that. My hotel was absolutely horrible, the tournament was poorly organized and my match was delayed by more than two hours because of a random opening ceremony. Then I lost (once again!!) to a strong girl in three sets, which of the last one was 20-22. I played very very well and I was happy about that. Because I still ended up losing, I quickly packed my bags and decided to take the last train of day and go home. However, I missed the train and ended up alone in St. Petersburg without any battery in my phone. Finally I found a bus to Finland and I drove home over the night. I remember very well that beautiful summer night when I was standing there at the customs at two o'clock on the border of Finland and Russia. That was when I realized that this year is gonna be full of adventures if it continues like this.

And it did continue like that. I spent the July in Finland and practiced well until it was time to head to Russia again. This time to another side of the country, to Vladivostok for Russian GP. The time difference was somewhere around +7 hours and I suffered from the worst jet lag ever. I slept only a couple of hours every night but managed still to win my first opponent, Elisabeth Baldauf from Austria, 23-21 in the third set. The only thing I remember from that match is that I was so close to passing out. I lost on the second round but the most important thing was that I now had my second result of more than 2000 points.

Best posts of the month:

Do you wanna know what I did on Thursday night? I don't think you do... - A story of that unlucky trip to White Nights

Russian Open GP - and jet lag - Photos and feelings from Vladivostok



Finland
To be continued soon... :)

xxx
Airi

1 kommentti:

  1. Nice! Good luck to you!
    Here is the company http://www.rjkinnunen.fi/sahkohuolto.html that offers reliable electrical contracting and installation services.

    VastaaPoista