perjantai 9. syyskuuta 2016

Brazil Grand Prix, some waterfalls and a couple of monkeys

Shortly in English somewhere very far below... I'm sorry for this long story in Finnish, but I hope you'll enjoy the photos at least! :)

Moi!

Viime viikolla olin Brasiliassa ja avasin kisakauteni. Tänään olen maailmanlistalla sijalla 54, joka on paras sijoitukseni tähän mennessä ja 16 sijaa paremmin kuin edellinen ennätykseni. Ihan hyvin taisi siis mennä. Nyt haluan kertoa lisää Brasilian peleistä ja vesiputouksista! Tästä tuli vähän pitkä tarina, anteeksi siitä, mutta toivon mukaan nautit edes kuvista! Joten aloitetaanpas, jookos?

Saavuin Brasiliaan maanantaina pitkän 28,5 tunnin matkustuksen jälkeen. Väsymys oli melkoinen ja aikaerokin painoi päälle sen verran, että taisin tehdä omat henkilökohtaiset nukkumisennätykseni ensimmäisinä päivinä. Niinä hetkinä, kun olin hereillä, treenailin ja söin hyvin ja yritin saada kroppaa taas toimimaan. Onneksi tiedän jo, että happoiset jalat ja väsymys kuuluvat asiaan pitkän matkustuksen jälkeen, enkä panikoi, vaikka ensimmäiset treenit tuntuvat aina ihan hirveiltä. Sen sijaan kylmyyden ei pitäisi kuulua asiaan, enkä ollut osannut ollenkaan varautua siihen, että Brasiliassa voi olla 15 astetta lämmintä hallissa! Sanoin tottakai kaikille, että "no hei, Suomessa oli kerran vain 11 astetta hallissa talvella, ei mulla tunnu missään", mutta oikeasti makasin paniikissa hotellilla peiton alla kahdet housut ja kaksi hupparia päällä. Että sen verran urhea kylmyyteen tottunut suomalainen olen.
First training done! The best thing about tournaments is meeting friends and new people from all around the world
The food was surprisingly good!
I've never been so full after eating 1/4 of an avocado...it was HUGE!
Torstaina pääsin pelaamaan ja sääkin onneksi lämpeni sopivasti. Sain siis pienen hien päälle, mutta vastus oli suhteellisen helppo brasilialainen tyttö, eikä siinä ollut mitään sen ihmeempää. Voitin sen verran helposti, että tuntui etten oikein saanut edes kroppaa käyntiin ja halusinkin treenata vähän lisää iltapäivällä. Suunnitelmissa oli tosin käydä Iguassu Fallsin kansallispuistossa katselemassa maailman seitsemän ihmeen listallekin listattuja vesiputouksia, mutta koin tärkeämmäksi treenata. Nämä ovat aina vähän hankalia päätöksiä, mutta on osattava keskittyä olennaiseen. Enhän mä sinne mennyt turistiksi ja lomalle, vaan mulla oli kisat.


Perjantaiaamuna oli vuorossa puolivälierät. Vastus oli pari astetta pahempi kuin ensimmäinen, mutta oikeasti ihan vain pari astetta, joten selvisin siitäkin melko helpolla. Pääsin siis GP-kisan semifinaaliin ilman kummempia ponnisteluja, ja se ei ole ollenkaan normaalia. Syy Brasiliaan menolle oli tietysti toive heikommasta tasosta, mutta näin heikkoa tasoa en osannut odottaa. Semifinaalivastus oli toki jo kovempi, Brasilian Fabiana Silva (maailmanranking 72), mutta täysin voitettavissa. Lentoni kotiin oli lauantai-iltana ja finaali sunnuntaina, joten voittaminen olisi pieni ongelma. Hotellistakin piti kirjautua ulos lauantaiaamuna. Uusi lento kotiin olisi kallein lentoni ikinä, en halunnut jäädä yksin Brasiliaan enää yhdeksikään päiväksi ja semifinaali on jo ihan hyvä tulos, joten aloin pohtia, että mitä jos vain häviäisin. Tiesin kuitenkin sen olevan väärin, vastoin sääntöjä ja omia periaatteitani. Sitä paitsi voittaminen on kivempaa kuin häviäminen!

Päädyin siihen, että paras idea on pelata täysillä ja yrittää voittaa. Ja että toiseksi paras idea on olla stressaamatta ja mennä katselemaan niitä vesiputouksia! Olisihan se sääli, jos ne jäisivät näkemättä. Ajomatkaakaan ei ollut kuin 20 minuuttia, joten lopulta reissu olisi vain pari tuntia. Näin jälkikäteen voin sanoa, että ne pari tuntia olivat aika maagisia. Olin sanaton. Oli niin huikeat maisemat ja niin paljon vettä, joka kohisi ja pauhasi. Oli perhosia, sateenkaaria, pyörteitä vedessä ja apinoita, jotka juoksentelivat vapaina. Voi miten onnekas olo olikaan, kun talsin sitä polkua pitkin apinoiden seassa ja kun vielä mun lemppari tyyppi oli siinä vierellä kokemassa sen mun kanssa. Se oli hyvä päivä. Tai ei sittenkään hyvä, vaan ihan megasuperhyvä.
I know life is not always just rainbows and butterflies but that day it was.
Me and a monkey !

Me and another monkey! (He's gonna kill me for this haha)
Sitten koitti semifinaalipäivä. Pelasin aika huonosti ja Fabiana puolestaan hyvin. Omalta osaltani se oli vähän räpeltämistä ja siinä oli kyllä enemmän tahtoa kuin taitoa. Aloitin hyvin ensimmäisen erän, mutta loppua kohti alkoi tulla helppoja virheitä. Voitin kuitenkin 21-14. Toista erää johdin ainakin 9-3, mutta sitten passivoiduin, lopetin hyökkäämisen ja vain pelailin. Hävisin 19-21 ja mietin, että nyt pitää tsempata kunnolla. Kolmanteen erään nostin tempoa, aloin hyökätä ja pelasin varmasti 20cm viivojen sisäpuolelle. Sillä tavalla voitin 21-7 ja niin, joskus se yksinkertaisuus on paras taktiikka.

Pelin jälkeen mua odotti tuntematon nainen ja tiesin heti, mistä oli kyse - doping-testi! En ollut ikinä joutunut testiin ulkomailla ja nyt se sitten tapahtui Brasiliassa... Kolmen hikisen erän jälkeen ei muuten pissata, olin päässyt finaaliin ja tarvitsin uuden lennon, eikä mulla ollut hotelliakaan seuraavaksi yöksi. Hetken verran ahdisti, mutta sitten aloin vain järjestää asioita. Pian mulla oli uusi lento (parin tonnin palkintoraha käytetty parilla iloisella klikkauksella!!), hotelli varattu ja masu vettä ja hedelmiä pullollaan. Seuraavaksi selvitin doping-testin kunnialla ja pääsin hotellille lepäämään.

Finaalipäivänä heräsin viideltä ja oli vähän huono olo... Se onneksi helpotti pian, mutta vahva olo ei ollut kyllä ollenkaan. Finaalissa vastaan tuli todella kova tyttö, Espanjan Beatriz Corrales (mr. 32, parhaimmillaan ollut sijalla 20). En pelannut ollenkaan hyvin ja hävisin 13-21, 11-21. Häviäminen ei tietenkään ole kivaa, mutta siinä on se hyvä puoli, että tulee motivaatio kehittää heikkouksia ja sitten voi taas pian yrittää uudestaan.
Matsin jälkeen kiirehdin pikasuihkun kautta lentokentälle, yritin ehtiä päivittämään facebookia ja vastaamaan viesteihin ennen pitkää lentoa ilman nettiä ja jotain piti ehtiä syödäkin. Lopulta istuin onnellisesti koneessa ja pohdin jälleen kerran sitä, miten paluumatka aina tuntuu niin tuskallisen pitkältä menomatkaan verrattuna. Elämä ja matkustaminen on niin kovin ihmeellistä.


Kausi on nyt aloitettu ja tästä on hyvä jatkaa kohti ensi viikkoa ja Belgian kisaa. Peli ei tunnu ehkä ihan vielä siltä, kuin sen toivoisin tuntuvan, mutta asia korjataan pian. Täytyy vain löytää ne ongelmakohdat ja tehdä hommia niiden eteen. Kyllä mä pian taas olen elämäni kunnossa!

xxx
Airi


Shortly in English:

- I started my season last week in Brazil and made it to the final. I ended up losing the final against Beatriz Corrales from Spain, but all in all it was a good start for the season and today my world ranking is the highest so far as I'm number 54.

- I wasn't expecting Brazil to be so cold and the temperature in the hall was only +15 the first days. Of course I said it's not a problem for me as I'm from the cold Finland, but the reality was that I spent all my time in my bed under the blanket wearing two sweaters and complaining. So that's how brave and used to cold this Finnish girl is.

- I also wasn't expecting to play the final, I had my flight home after the semis and so I had to book a new flight. I must admit that I was a bit stressed for a while but losing the semifinal on purpose just wasn't an option for me. I also had to give a doping test after the semifinal match and it was my first ever doping test outside of Finland. Everything worked out well in the end, both the doping test and the new flight. Now I don't need to worry about how to spend that 2000$ price money since I bought the most expensive flight of my life to get home and that money was spent very quickly - it took only a couple of clicks! 

- I'm super happy that I also found time to visit the Iguassu Falls national park and see the amazing waterfalls! It was magical walking there, seeing cute monkeys running around, hearing the sound of the water and seeing those beautiful rainbows. I felt so blessed.

- Next up is Belgian International next week. I'm not super confident about my game at the moment but I'm sure it will get better soon. Just need to find the problems and then fix them. I'm sure I will be in a top shape soon again!

xxx
Airi

2 kommenttia:

  1. Wow Airiii ;-DDD Thanks for these magnificient photos of Iguassu Falls ;-DDD Greitt det du ;-DDD You can almost hear the roaring thunder of those watermasses surrounding you ;-!!! I´ve seen only some smaller falls in Norway, but I can assure, that it was stunning also. So that´s why I begged for these photos in first place ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha you're very welcome! :D Oli kyllä ihan mahtavaa, että ehdin käymään tuolla! Olisi jäänyt harmittamaan suuresti, jos en olisi tuota nähnyt. :)

      Poista