perjantai 26. toukokuuta 2017

Destination number 35 and thoughts about traveling


New Zealand
Idea tähän postaukseen lähti siitä, että tänään on perjantai ja se tarkoittaa mulle väsymystä. Fyysinen kovasta treenaamisesta johtuva väsymys on ihmeellinen asia siksi, että se saa pään ihan sekaisin. Olo on joko euforinen ja yli-ihana, täysin voimaton ja masentunut tai sitten noita kahta vuorotellen. Harvoin kuitenkaan kovan rääkkiviikon jälkeen on tasainen ja normaali olo. Juuri tänään mä olen siellä euforisen onnen puolella ja mulle iski hirveä tarve fiilistellä.

Fiilistelyyn on myös toinen syy. Lähden nimittäin ylihuomenna kisareisulle Thaimaahan ja pääsen vihdoin näkemään myös Aasian isoja kisoja ja millaista tämä touhu siellä on. Thaimaa on mulle siis täysin uusi kohde ja se on 35. maa, jossa sulkapalloa pelaan. On aika mieletöntä ajatella, että olen pelannut pian jo 35 eri maassa! Matkustaminen ja eri maiden näkeminen ja kokeminen on yksi tämän homman parhaista puolista. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan kokea niin paljon ja kerätä muistoja kaikkialta ympäri maailmaa. Mahtavaa on myös uusien ihmisten tapaaminen ja koenkin reipastuneeni ja kehittyneeni ihmisenä älyttömän paljon, kun on saanut ja toisaalta ollut myös pakko viettää aikaa ja tulla juttuun erilaisten ihmisten kanssa. 

Peru

Peru
Turkey
Mexico
Tänään onnellisen väsyneenä perjantaina mä muistan ilman sen suurempia ponnisteluja paljon kaikkea fiilistelyn arvoista. Muistan Islannin karun mutta omalla tapaa kauniin luonnon, Slovenian upeat vuoristot ja vehreän vihreät metsät, Meksikon hiekkarannat, Brasilian jättimäiset vesiputoukset ja Mauritiuksen rannalla köllineen kalan, joka ei ollutkaan lelu vaan ihan oikea. Muistan myös, miten ihanan puheliaita ja avuliaita ihmiset olivat Uudessa-Seelannissa ja miten hiippailin lähimpään mahdolliseen ravintolaan huppu päässä Guatemalassa, ettei joku roisto nappaisi. Azerbaijanissa puolestaan oli niin paahtavan kuuma, etten ole sellaista ikinä kokenut, mutta se oli kyllä silti ihan kivaa. Singaporen rajut ukkosmyräkät puolestaan eivät olleet kivoja, vaikka muuten se olikin huikea maa. Wales oli joulun aikaan aivan yli-ihana ja Irlantikin ihan kiva, paitsi kun siellä tuli palohälytys keskellä yötä ja luulin että oli suurempikin hätä. Ja voi että Praha, se se vasta on ihana ja romanttinen paikka!
Slovenia

Iceland

Maurtius


Mauritius
Wales
Näitä kaikkia seikkailuja muistellessa ja vanhoja kuvia selaillessa alkaa väkisinkin hymyilyttää. Olen tavannut suuren määrän upeita ihmisiä näiden vuosien varrella ja kokenut niin paljon, että tarinoita riittäisi loputtomiin. Nämä ovat niitä asioita, jotka haluan vuosien päästä muistaa. Elämä huippu-urheilijana on suurimman osan aikaa hyvin kurinalaista ja fyysisesti super raskasta. Myös kisareissuilla aika kuluu pitkälti hotellihuoneessa, hallilla tai yksin matkatessa. Yksin matkustaminen ja oleminen ovatkin minulle ne suurimmat haasteet. Yksinäisyys ja koti-ikävä painavat usein mieltä ja monesti toivon, ettei tarvitsisi lähteä mihinkään ja saisi olla kotona arjesta nauttien. Heikkoina hetkinä on kuitenkin tärkeää muistaa kaikki ne unohtumattomat ja upeat asiat, joita sulkapallo minulle antaa.

Azerbaijan 
Portugal
Brazil

New Zealand

Survival outfit in Guatemala
Loppuun vielä sellainen fun fact, että vaikka olen pian käynyt 35 maassa, niin en ole ikinä lentänyt ilman sulkapallomailoja. Ne on siis selkeästi mun rakkaimmat ja uskollisimmat kaverit!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti teillä on yhtä helteiset ja mahtavat oltavat kuin täällä Tanskassa :)

xxx
Airi

The Netherlands

1 kommentti:

  1. Hauskoja kuvia matkan varrelta, kiitos niistä! Pusukalan ja muutaman muun muistan nähneeni aiemminkin. 35 on jo aika kunnioitettava (ja vähän kadehdittavakin) määrä, itselläni vastaava luku taitaa olla alle puolet tuosta ...

    Harmi että Thaimaassa oli kehno arpa, mutta sellaistahan se välillä on. Toivottavasti seuraavalla kerralla paremmin! Mukavaa kesän jatkoa :)

    VastaaPoista